Katsoimme aluksi kuinka Riku Karvakuono oppii uutisista. Sitten teimme sanomalehtibingon, jonka ideana oli tutustua sanomalehdessä oleviin asioihin. Idea on napattu Alakoulun aarreaitasta.
Oppilaat tekivät pareittain haluamiaan artikkeleita luokkalehteen. Käytimme Koululehtikonetta. Kuvien lataaminen oli aluksi hankalaa, ja siksi lehden valmistuminen viivästyi. Nyt oppilaat saavat lehdet todistusten mukana muistoksi alkuopetusvuosistaan.
maanantai 31. heinäkuuta 2017
keskiviikko 17. toukokuuta 2017
Vesi
Vesi-teema oli aiheenamme, kun saimme maaliskuun puolivälissä Fulbright-vieraita Yhdysvalloista tutustumaan koulumme työskentelyyn. Aloitimme päivän laulamalla Vesilaulun. Oppilaat jaettiin ryhmiin, joissa tutustuttiin veteen monipuolisesti. Tarkoituksena oli kokeilla asioita ja pohtia syitä, miksi näin kävi. Tämä oli todella hieno ja opettavainen viikko kaikille sekä lapsille että aikuisille!
Workshopit:
1. Rakenna vene, joka kelluu. Millainen vene kantaa eniten painoa? Kokeile.
2. Veden kiertokulku. Veden höyrystyminen.
3. Lumi- ja jäätaidetta ulkona.
4. Veden pintajännitys.
5. Liukeneminen. Arvaa ensin, liukeneeko aine kylmään / lämpimään veteen. Kokeile.
6. Kapillaari-ilmiö. Vesivärimaalausta pipetillä akvarellipaperille: valutetaan väriä alaspäin.
Workshopit:
1. Rakenna vene, joka kelluu. Millainen vene kantaa eniten painoa? Kokeile.
- Käytössä on 4 kumilenkkiä, 4 mehupilliä, 6 jäätelötikkua, pala foliota ja pieni pala muovailuvahaa. Kaikkea ei ole pakko käyttää.
- Käytössä on mehupillejä, kelmua ja sakset.
- Käytössä on legoja.
![]() |
| Eskarilaisen hyvin muovailuvahalastia kantava vene mehupilleistä ja kelmusta. |
![]() |
| Legoista rakennetuissa veneissä oli tiiviysongelmaa. |
![]() |
| Tässä veneessä on yksi pieni ongelma. |
![]() |
| Tämäkin vene kantoi lastia mallikkaasti. |
![]() |
| Veden höyrystyminen. |
![]() |
| Sadepilvi partavaahdosta. |
![]() |
| Lumitaidetta. |
![]() |
| Veden pintajännityksen tutkimista. |
![]() |
| Liukeneeko sokeri veteen? |
![]() |
| Aineen liukeneminen veteen. |
![]() |
| Värjätyn veden siirtyminen vartta pitkin kukan terälehtiin. |
![]() |
| Vesivärimaalausta pipetillä. |
perjantai 24. maaliskuuta 2017
Pajunkissoja
Kun aamuaurinko paistaa ihanasti ja ulkona on pikkupakkanen, perjantaiaamun suunnitelmat voi heittää jonnekin ja tehdä jotain ihan muuta.
Luimme Elsa Beskowin Vuosikirjasta runon Maaliskuu ja lauloimme laulun Pienelle pajulle. Sitten maalasimme paperin alaosaan lämpimänsävyisillä keltaisilla vesiväreillä ison auringonnousun ja yläosaan pakkasaamun sinitaivaan. Vesivärityöt jätettiin kuivumaan, ja lähdettiin ulos kävelylle etsimään pajunkissoja. Maasta jokainen otti itselleen mukaan kuivan ohuen kepin piirtimeksi. Sillä tehtiin ruskealla pullovärillä pajunoksia. Sormenpäillä painettiin oksiin pajunkissat. (Idea löytyi Pinterestistä)
Luimme Elsa Beskowin Vuosikirjasta runon Maaliskuu ja lauloimme laulun Pienelle pajulle. Sitten maalasimme paperin alaosaan lämpimänsävyisillä keltaisilla vesiväreillä ison auringonnousun ja yläosaan pakkasaamun sinitaivaan. Vesivärityöt jätettiin kuivumaan, ja lähdettiin ulos kävelylle etsimään pajunkissoja. Maasta jokainen otti itselleen mukaan kuivan ohuen kepin piirtimeksi. Sillä tehtiin ruskealla pullovärillä pajunoksia. Sormenpäillä painettiin oksiin pajunkissat. (Idea löytyi Pinterestistä)
torstai 23. maaliskuuta 2017
Eläimet talvella
Aloitimme jakson kahdella Kirsi Kunnaksen runolla: Miten Pupu Puputti Pitkäkorva Punni tuli näkymättömäksi sekä Bööbötiböö. Lauloimme laulut Pikku Inkerin laulu ja Talviunilaulu. Oppilaat jaettiin tuttuihin työskentelyryhmiin.
Työskentelytavoitteet olivat:
- Huolellisuus tehtävien teossa.
- Auta kaveria.
- Huolehdi, että työskentelyäänesi ei häiritse toisia.
Tehtävät olivat Koulun ympäristöoppia 1 -kirjasta. Viisi pysäkkiä. Tiedonhankintatehtäviä oppikirjan avulla.
tiistai 14. helmikuuta 2017
Aika ja avaruus
Aluksi teimme taululle käsitekartan. Oppilaat kertoivat, millaisia asioita heille tulee mieleen avaruudesta. Katsoimme Yle Areenasta Avaruuskansiot-sarjasta osat Aurinko ja Maa. Piirsimme paperille ison Auringon, pienemmän Maan ja maan kiertoradan. Kuvaa jatketaan myöhemmin. Luimme Mauri Kunnas Avaruuskirjaa.
Kuvistyönä sai suunnitella kuvan avaruudesta. Taivaankappaleet väritettiin vahaliiduilla. Tausta laveerattiin vahvalla sinisellä vesivärillä.
Askartelimme raketteja. Jokainen toi kotoa maitopurkin tai pullon, jonka sai koristella haluamallaan tavalla.
Teimme luokkaan aurinkokuntamallin muovailuvahasta ja langasta. Mittasuhteet on Ursan sivulta. Kappaleiden koot ovat kaupunkimallista 1:10⁹. Jupiter ja Saturnus näyttivät olevan mallissa väärän kokoiset, mutta onneksi huomasimme pilkkuvirheet, ja osasimme tehdä planeetoista oikeankokoisia. Kaupunkimallissa kappaleiden etäisyydet olivat vähän hankalia, mutta silti lähdimme aamukävelylle Saturnukseen asti. Matkaa mittasimme Sport Trackerilla.
Tässä on Jupiter 780 metrin päässä koululta. Takana oppilaat paluumatkalla Saturnuksesta.
Maa ja Kuu vierekkäin. Taustalla näkyvät Venus ja Merkurius sekä keltaisena hohtava Aurinko,
Yritimme saada ilmaan pulloraketin: etikkaa ja soodaa. Tekniset ongelmat olivat tällä kertaa sitä luokkaa, että raketti nousi alustalta vain 10 cm. Pullon suussa oleva korkki ei ollut riittävän tiivis, joten nestettä pääsi valumaan pois ennen aineiden reagoimista toisiinsa.
Avaruusjakson lopuksi pidimme kertauksen.
Kuvistyönä sai suunnitella kuvan avaruudesta. Taivaankappaleet väritettiin vahaliiduilla. Tausta laveerattiin vahvalla sinisellä vesivärillä.
Askartelimme raketteja. Jokainen toi kotoa maitopurkin tai pullon, jonka sai koristella haluamallaan tavalla.
Teimme luokkaan aurinkokuntamallin muovailuvahasta ja langasta. Mittasuhteet on Ursan sivulta. Kappaleiden koot ovat kaupunkimallista 1:10⁹. Jupiter ja Saturnus näyttivät olevan mallissa väärän kokoiset, mutta onneksi huomasimme pilkkuvirheet, ja osasimme tehdä planeetoista oikeankokoisia. Kaupunkimallissa kappaleiden etäisyydet olivat vähän hankalia, mutta silti lähdimme aamukävelylle Saturnukseen asti. Matkaa mittasimme Sport Trackerilla.
Tässä on Jupiter 780 metrin päässä koululta. Takana oppilaat paluumatkalla Saturnuksesta.
Maa ja Kuu vierekkäin. Taustalla näkyvät Venus ja Merkurius sekä keltaisena hohtava Aurinko,
Yritimme saada ilmaan pulloraketin: etikkaa ja soodaa. Tekniset ongelmat olivat tällä kertaa sitä luokkaa, että raketti nousi alustalta vain 10 cm. Pullon suussa oleva korkki ei ollut riittävän tiivis, joten nestettä pääsi valumaan pois ennen aineiden reagoimista toisiinsa.
Avaruusjakson lopuksi pidimme kertauksen.
perjantai 13. tammikuuta 2017
Loppiainen
Tunnin lopussa 30 oppilaan suusta kuului vastaus kysymykseen: Miksi loppiaista vietetään? : ITÄMAAN TIETÄJÄT TULIVAT JEESUSTA TERVEHTIMÄÄN!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






































